Elämää köyhyydessä ilman köyhyyttä

 En tiedä löydänkö ketään joka ajattelisi että nykymaailma olisi jotenkin oikeasti hyvä paikka elää ja olla? Toisaaltahan se on äärimmäisen helppo, ainakin näin suomalaiselle tai suomessa asuvalle. Vaan liekköhän kenellekkään tullut mieleen että josko se tämä meidänkin helppous on tulevaisuuden piina? Helppoudella en tarkoita sitä etteikö tämä nykyinen elämänmeno rasittaisi niin henkisesti kuin fyysisesti, mutta kun tarpeeksi riisutaan, niin se ei ole sellaista todellista henkiinjäämistaistelua nähnyt ihan hetkeen.   En tiedä millaista se olisi ja varmasti itsekkin siinä häviäisin. Toisaalta olisi kiva ajatella että kaikki selviäisivät, mutta todellisuus voisi olla piinaava ja hyvinkin raadollinen jos tämä nykyinen tuntemamme elämänlaatu jostain syystä pyyhkiytyisi pois. En ketään kannusta enkä ketään suosittele ajattelemaan asioita näin, mutta minun mielestäni nykyisessä kahtiajakoisessa maailmassa pitäisi olla valmiudet aivan mihin vain. Harmillisen paljon vain maailma ...

 Pitkästä aikaa kiitos ja nam. Viimeaikoina on lehtiä puhuttaneet taas ihmisoikeusasiat ja niiden eri vivahteet. Sinällään hyvistä asioista puhutaan, mutta minun omasta mielestäni aivan väärällä tavalla.  Argumentointivirheillä ei tietääkseni koskaan ole saavutettu mitään oikeasti hyvää, mutta surettaa katsoa kun niillä yritetään täysillä ratsastaa pienien henkilökohtaisten pisteiden toivossa, ajattelematta sitä alkuperäistä ideaa ollenkaan. Sinällään ymmärrän että halutaan olla jollain puolella asioissa, mutta se nyt vain on raaka historiallinen fakta ettei koskaan olla saatu ihmisiä saman asian taakse kovinkaan isoina massoina. Pieninä ja voimakkaina massoina kylläkin, mutta ei siitä tässä nyt enempää. En tiedä mikä siinä ihmismielessä on niin vaikeaselkoista ettei voi ymmärtää rehellisesti että täällä on aina eriäviä mielipiteitä, eriäviä aatteita, eriäviä ajatuksia jne. Ja ennen kaikkea että nämä kaikki eläisivät sulassa sovussa keskenään menemättä radikalismiin tai sodant...